Home

Sokerihiiren tunnustukset

24.01.2011

Ostin viikonloppuna irtokarkkeja, kun televisio käski (Cittarin 40-vee juhlatarjous, karkit 5.90 kilo, osta osta osta!).  Kaikki söin mitä ostin, mutta en minä niistä juurikaan nauttinut. On kyllä ihanaa huomata, että olen päässyt karkkikierteestä melko hyvin irti tässä viiden vuoden aikana, mitä olen tätä uutta elämäntapaa ylläpitänyt.  En silti ole läheskään selvillä vesillä addiktioni kanssa, se kävi selväksi, kun reiluhko karkkipussi tyhjeni ilmiömäisen nopeasti. Seurauksena huono olo ja morkkis. Mutta pilven hopeareunuksena olkoon se, että tajusin, etten enää pidä karkista. Tai etten pidä karkista isoissa määrissä. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin omissa korvissani, niin luulen, että nautin paljon enemmän satunnaisista makeista herkuista silloin tällöin, kuin tähänastisesti toteutetusta kaikki-tai-ei-mitään toimintamallista. Olenko vihdoin kasvamassa aikuiseksi?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s