Home

Sivakoimaan, hoi!

06.12.2010

Olen viettänyt pitkää viikonloppua vanhempieni luona. Viikonloppuuni on mahtunut väikkärin kirjoittamista, mökillä vierailua, ystävien kanssa höpöttelyä viinilasillisen äärellä, leipomista ja hiihtämistä. Eilen kaivoin isän luistelusukset esille ja kävin kokeilemassa jäällä, miten hiihto onnistuu. Hyvin onnistui, vaikka lunta saisi olla enemmän. Sauvat eivät pureutuneet jäähän kovin hyvin, mistä johtuen en saanut työntöön kauheasti voimaa. Tosin, oli ihan fiksua aloittaa rauhallisesti. Hiihdin 7 kilsaa tasaista vauhtia ja nautin joka hetkestä. Olisin varmaan hiihtänyt vielä enemmänkin, mutta nilkat alkoivat oireilla. Johtui varmaan huonosta tekniikasta. Hiihdän melko harvoin luistelutyylillä, kun itseltä löytyy vain pertsaan tarkoitetut välineet.

Huomenaamulla pitäisi lähteä kohti Rukaa, mutta lennot saattavat olla peruttu. Finnairin sivuilta katsoin, että vielä tällä hetkellä Jyväskylä-Helsinki lento on huomiselle ohjelmassa, mutta se on varmaan niitä ensimmäisiä, mistä aletaan karsia. Onneksi Jyväskylästä voi hurauttaa kohtalaisen nopeasti autollakin, kunhan vain saa neuvoteltua kilometrikorvauksista. Yliopistomaailmassa, tai ainakaan meidän yliopistossa, ei yleensä hyväksytä omalla autolla menemistä, en ole ihan täysin ymmärtänyt, että miksi näin.

Vaikka kirjoitinkin perjantai-iltana yhteen putkeen 6 tuntia väikkäriä (klo 18-00), niin en saanut sitä siihen kuosiin, että voisin vielä lähettää esitarkastukseen. Täytyy siis uhrata kallisarvoista hiihtoaikaa/ryyppäysaikaa, ja väkertää kirjaa Rukalla.. Olen käynyt sähköpostinvaihtoa viikonloppuna ohjaajani kanssa ja saanut häneltä yllättävän avuliaita neuvoja. En tiedä mitä onnellisuuspillereitä hän oli nappaillut, sillä yleensä hänen lähettämät kuivan asialliset, kylmät ja lyhyet sähköpostit olivat tällä kertaa lämminsävytteisiä ja täynnä hymiöitä (siis oikeasti, hymiöitä). No ei pidä valittaa.

Tämä viikonloppu on ollut melkoinen herkkuviikonloppu. Nyt pitäisi saada elämä taas normaalille raiteille, ja unohtaa punaviinit ja juustot, piirakat ja suklaat (voih, miksi ne ovat niin hyviä?). Taidan potkia itseni kohta uudelleen hiihtämään, ennenkuin mies tulee ottamaan minut kyytiin, ja lähdemme kohti Jyväskylää. En tiedä, ehdinkö kauheasti postailemaan Rukalta, sillä siellä tulee olemaan melko kiireinen ohjelma.

Kivaa viikkoa kaikille, ja onneksi olkoon Itsenäinen Suomi!

Advertisements

One Response to “Sivakoimaan, hoi!”

  1. Outi Says:

    Voi varmasti on ollut hieno hiihdellä jäällä! Täällä edelleen latuja odotellen…

    JOulumieli on tainnut tarttua ohjaajaasikin. 😉


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s