Home

Parempi päivä?

27.05.2010

Uskallanko toivoa, että tänään olisi jo parempi päivä? Eilispäivä alkoi lupaavasti kun heräsin hyvien yöunien jälkeen, mutta heti kun pääsin töihin, niin sain olla kuuntelevana osapuolena, kun ohjaajani haukkui minua vartin verran. Osaksi syystä, mutta osaksi myös syyttä. Ja osaksi tämän purkauksen takia jätin väliin tutkijakoulun kevätkekkerit ja teen senkin ajan töitä.

Eilinen työpäivä menikin siihen, että yritin koota itseäni aamuisen teloituksen jäljiltä. Oli yksi rahahakemus, mikä piti tehdä. Helppoa olla luova ja kekseliäs samalla, kun yrittää niellä kiukkuaan? Iltaan mennessä olin kuitenkin jonkin verran jo tasaantunut tunnemyrskystäni. Viikon ensimmäiseksi liikunnaksi tuli pyöräily töistä juna-asemalle perumaan junaliput ja sieltä kotiin. Eli aika surkeasti menee liikuntapuolella.. Kotona oli kuitenkin kivaa miehen kanssa. Hän oli valmistanut hyvää kreikkalaista salaattia ja pääsinkin suoraan ruokapöytään, kun tulin kotiin. Ihana mies ❤

Olen taas jälleen pohtinut, että mitä minusta tulee isona. Koko ajan enemmän ja enemmän minua houkuttelee ajatus siitä, että tämän väikkärihomman jälkeen suuntaan aivan uusille urille. Mielessä on pyörinyt jonkin pienen yrityksen perustaminen (kahvila?), missä saisin tehdä käsillä ja nähdä työni jäljet, mutta en menettäisi yöuniani työn vuoksi. Jotain, missä vastaisin itse itselleni, enkä kenellekään random-idiootille. Odotan tämän viimeisen väikkärivuoden loppumista ihan jatkuvasti. Odotan, että saan muuttaa pois Jyväskylästä ja aloittaa vihdoin elämäni! Luulen, että jos nyt koskaan valmistun tohtoriksi, niin olen sitten todistanut itselleni tarpeeksi. Vaikka jatkossa luulenkin pystyväni johonkin, niin ei se tarkoita, että minun välttämättä pitäisi tehdä se. Jospa vihdoin väikkärin jälkeen voin todeta, että nyt riittää.

Mainokset

4 Responses to “Parempi päivä?”

  1. Outi Says:

    Teloituksen. Hmm. Kuulostaapa tutulta… Niitä sattuu ja tapahtuu myöhemminkin uran varrella, mutta mikä ei tapa se vahvistaa. 😉

    On se vaan hyväkin juttu, että ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Silloin voi aika vapaastu suunnitella ja pohtia niitä tulevaisuuden suuntia.

  2. Sari Says:

    kävin lukemassa kuulumisia.

  3. Menja Says:

    Hei tyttö, pitkästä aikaa taas kuulumisia lukemassa. Nappasin kyllä sinun blogin ihan tuohon suosikkilistalle, heti nettiosoitteen kirjoittamiseen tarkoitetun paikan alapuolelle näkyville (nettisanasto hallussa ;)), mutta koneaikaa on ollut niin tuhottoman vähän. No, joka tapauksessa > ihana oli tuo sinun 20. päivän kirjoitus. Positiivinen, itsensä hyväksyvän oloinen. Sitäpaitsi sie liikut ihan hurjan paljon! Itsensä piiskaaminen ei kannata, jos siitä saa liikaa kurjaa oloa ja stressiä. Miksi turhaan? Kun kerran on oikeasti hyvä olla oman itsensä kanssa, niin miksi tuota väkisin muuttamaan ja huonoa fiilistä sen kautta hankkimaan? Täällä samoilla linjoilla. Ja sitten kun ei ole jaksanut stressata, on kaikki mennytkin paremmin ihan huomaamatta. Liikkuminen maistuu paremmalle, salaattia syö kuin huomaamattaan, ja herkkupäivät ei saa morkkista aikaan.
    Ja kovasti tsemppiä väitöskirjan kanssa! Peukut on sulle pystyssä 🙂

  4. fantti Says:

    Kiitos kaikille kommentoijille ja kiitos Menja tsempistä! 🙂


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s