Home

Perjantai, vihdoin!

09.04.2010

Elämäni pisimmältä tuntunut työviikko alkaa kääntyä lopuilleen. Vaikka eihän tässä viikossa ollut kuin neljä työpäivää.

Eilen kävin jälleen kirpparilla ja bongasin sieltä pikkuisia turvekukkaruukkuja. 24kpl/1e. Olen salaa aina haaveillut pikkuruisesta ikkunanlautapuutarhasta, mutta en oikein ole saanut mitään aikaiseksi. Ehkäpä tänäkeväänä siihen tulee muutos? Taidan silti olla pikkuisen myöhässä, sillä jotkin kasvit pitäisi kylvää vissiin jo helmikuussa..

Illalla leivoin mustikkapiirakan samalla, kun odottelin että ruoka valmistuu uunissa. Tämä piirakka meni kylläkin suoraan pakastimeen neljässä osassa. Kukin palanen on riittävä herkkuannos kahdelle hengelle. Miehellehän minä pääasiassa tein tuon piirakan, kun hän niin pitää mustikkapiirakasta. Toivottavasti ensi kesänsä tulisi hyvä mustikkasato. Poimin mielelläni marjoja, jos vain ehdin ja jos niitä vain on metsässä. Mustikoita ei kyllä viitsi montaa vuotta säilöä pakastimessa, kun niihin tulee todella helposti se pakastimen maku. En ole huomannut, että muihin marjoihin maku tarttuisi yhtä helposti.

Mmmmm...mustikkaa.

Ohjeen piirakkaan löysin uskollisesta Ruutukokki-keittokirjastani. Murotaikinan perusohje. 100g sokeria, 200g voita ja 300g vehnäjauhoja. Laitoin vähän vähemmän sokeria, lisäksi laitoin mausteeksi vaniljasokeria ja ripauksen kanelia. Täyte on simppeli: pohjan päälle jonkin verran perunajauhoja, päälle jäiset mustikat ja lopuksi vielä hiukan sokeria taittamaan marjojen kirpeyttä.

Tänään lähden jälleen kotipaikkakunnalleni, sillä huomenna aion käydä pokkaamassa apurahani säätiön vuosijuhlassa. Tänään pitäisi jostain tyhjästä nyhjästä jotkin siedettävät vaatteet. Ei mitään liian juhlallista, sillä tapahtuma on iltapäivällä mutta silti jotain hivenen tavallisuudesta poikkeavaa. Eli siis mitä? En omista mitään jakkupukuja, ainoat juhlavaatteeni ovat mekkoja. Voiko mekon laittaa tuollaiseen tilaisuuteen? Tai ehkä laitan vain paitapuseron ja mustat suorat housut kera maltillisten mustien avokkaiden?

Viikonloppuna taidan mennä juoksemaan. Polvi on edelleen sökö, mutta eipä tämä perseellään makoilu tunnu asiaa parantavan. Kerran kävin polven vuoksi lääkärissä (n. pari vuotta sitten). ”Treenaa tyttö reisilihaksia, polkupyöräile vaikka mahdollisimman isolla vaihteella” oli hänen neuvonsa. Ymmärrän kyllä, että hyväkuntoiset lihakset polven ympärillä auttavat polvilumpiota pysymään optimaalisessa asennossa. Mutta isolla vaihteella vääntäminen on about yhtä järkevä ehdotus, kuin suoneniskentä. Paitsi ettei suoneniskentä tee vahinkoa polvelle (tai niin ainakin luulen).

Mukavaa viikonloppua kaikille jotka sattuvat tänne eksymään!

Kuva

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s